Ala-asteen joulumusikaali on aina niin ihana. Jokaisella ala-asteen oppilaalla on esityksessä rooli. Kaksi vuotta sitten, esikoululaisena, Saaraa jännitti esitys aika paljon ja vaikka esikoululaisten hiiritanssi sujui hyvin, hänestä näki että tunnelma oli tytöllä vähän ‘ei-vois-vähempää-kiinnostaa’. Hän ei myöskään halunnut jälkeenpäin katsoa videolta esitystä eikä halunnut että sitä näytetään isovanhemmille. Tänä vuonna, tokaluokkalainen, kuusi-ja-puoli-vuotias, kolme-hammasta-melkein-irti –tyttö oli esityksessä ihan toisella mielellä ja jopa kahdessa roolissa. Lauloi neljän muun tytön kanssa tähtilaulun ‘solon’ mikrofoneihin ja oli myös yksi lammas suuressa, määkivässä lammaslaumassa. Ja etukäteen hän varmisteli että ostanhan varmasti sen videon koululta että hän näkee sitten koko esityksen hyvin. Esiintyjäthän eivät muuten tietenkään näe esitystään itse koska istuvat lavan edessä kuorossa yleisöön pain silloin kun eivät ole rooleissaan lavalla. Emma oli kahden ystävänsä kanssa aurinkolasipäinen tanssiva kameli sekä tanssiva tyttö kylän kaivo-aukiolla. Joulun odotus on ihanaa aikaa kun on paljon ihania traditioita. Viikonloppuna on lauantaina jouluillallinen ja opettajien variety show oppilaille (menen aina hyvissä ajoin hakemaan tyttöjä että ehdin nähdä osan esityksestä) ja sunnuntaina kynttiläkirkko oppilaille ja vanhemmille. Ensi viikolla on luokissa omat joulujuhlat joissa vierailee joulupukki. Piparitaikina numero neljä on leivottu tänään. Piparipussit joululahjoiksi ihanille opettajille. Tänään tein ehkä ainoan jouluostosreissun ihan oikeaan kauppaan, jos ei lasketa ruoka-ostoksia, niitä kyllä tulee. 15min reissu lahjatavara-paperitavarakauppa -Vibesiin ja sieltä joululahjapaperia, teippiä ja vähän pientä kivaa joulusukkiin adventeiksi. Tämän enempään ‘jouluruuhkaisissa kaupoissa juoksemiseen’ tuskin tulee tarvetta. Lahjat on netistä tilattuja (tai virkattuja… J) ja odottavat jo paketoimistaan tuolla hyllyn päällä, pahvilaatikossa piilossa. Joulumusiikkina meillä soi Christmas Carols’ien lisäksi Petteri Punakuono – pianolla by Emma. Facebookissa viime aikoina pyörineiden ‘kiitollisuus’-haasteiden taustalla on kanadalaisen Ann Voskampin vuonna 2010 ilmestynyt ‘One thousand gifts’ –kirja, josta tuli bestseller 60 viikoksi ja joka on tänä vuonna ilmestynyt myös suomeksi (‘Tuhat lahjaa’). Olen lukenut paljon Annin blogista ajatuksiaan ja niistä inspiroituneena päätin jatkaa kiitollisuusaiheiden listaamista ja muokata siitä facebook-haasteen jälkeen joulutradition meille. Tytötkin innostuivat osallistumaan. Listaamme joka päiva joulukuun ajan kolme asiaa, kolme lahjaa, jotka meillä jo on ja joista voimme olla kiitollisia. Nämä laput sitten kiinnitetään jolukalenteripyykkipoikanauhaan joka meillä oli jo ennestään. Nyt käytössä on vain tavalliset paperilaput mutta ensi vuodeksi suunnittelen jo jotain kauniimpaa.
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorOlen Ilona, kolkytjarisat eläinlääkäri ja kahden ponitytön äiti. Tulin Intiaan yli kymmenen vuotta sitten vapaaehtoistyöhön ja jäin sille/tälle tielle. Blogissa kerron elämästämme ja eläimistämme Intiassa. Archives
September 2020
|